maanantai 23. maaliskuuta 2015

Uusi viikko, uudet kujeet!

Ennen kuin lähdetään elämään tämän pidemmälle tulevaa viikkoa, niin palataan hetkeksi vielä taaksepäin. Viikonloppuun nimittäin. Vietimme mieheni ja hänen vanhempiensa ja veljensä kanssa viikonloppua Vuokatissa! Tällainen miniloma arjen keskellä on aina hyvä juttu!

Meillä oli mukava pikkumökki järvenrannalla ja jo heti saapumispäivänä startattiin anopin kanssa lenkille pienessä pakkassäässä, auringon laskun aikaan. Mukava tunteroinen päättyi jäällä kävelyyn ja auringonlaskun ihailuun. Sisällä mökissä odotti lämmin takka ja sauna ♥.








Sunnuntaina sain nukkua pitkään. Sunnuntai oli myös viime viikon lepopäivä vaikka periaatteessa tämän "uuden projektin" aloitinkin kesken viikon. Laitettiin miehet (nuoremmat) rinteeseen ja minä suuntasin appivanhempieni kanssa Katinkullan kylpylään lillumaan kolmeksi tunniksi. Olipa kerrassaan rentouttavaa!

Lähtöpäivänä maanantaina appivanhempani halusivat tarjota lounaan. Mikäs ettei, kyllä sieltä minullekkin syötävää löytyi. Lähinnä ruokailu meni asioita miettiessä ja pt:lle whatsappaillessa. Huomasin nimittäin viikonlopun aikana kuinka muut tekevät ongelman minun ruokailusta. Eiköhän se meidän jokaisen oma asia ole mitä sieltä suustaan alas laittaa? Jos ihan rehellinen olen, niin kiristelin hampaitani useasti viikonlopun aikana. Enkä siis siksi että muut paistoivat makkaraa ja söivät rieskaa ja karkkia ja ja ja ja. Vaan siksi, kun minua otti niin päähän se että arvostellaan mitä MINÄ syön. Ikään kuin se, että ihminen syö kevyemmin tai tietyllä lailla antaisi oikeuden tyrkyttää käristettyä makkaraa nenän alla ja vittuilla (anteeksi suora sana) siitä että syö lounaaksi salaattia tai tekee munakkaan tietyllä tavalla. Kyllä minulla huumoria riittää tiettyyn pisteeseen mutta jotenkin koin tuon ruoan arvostelun vähän samanlaisena kuin ulkonäön tai painon arvostelun? Jokaisen oma asia eikö? Sitä paitsi kannustus on se mitä minä kaipaan, ei vittuilu tai seuranta mitä milloinkin suuhuni laitan. Jos minulla on tällä ruokavaliolla kylläinen olo ja tavoitteena on painonpudotus niin ei, en minä silloin grillaa makkaraa ja syö karkkia tai leipää monesti päivässä. Kieltämättä minua ensin loukkasi ruokani arvostelu, mutta nyt pahimman laannuttua ajattelin olla välittämättä. Jokainen pitää huolen omasta ruoastaan, aivan kuuten PT:ni sanoi. Juuri näin! ♥

Minä en lannistu vähästä, nokka kohti taivata ja uutta viikkoa! Haastetta lisää tuo vaihtuva vuorotyö, mutta eiköhän nekin ole elämästä niitä pienimpiä haasteita!

♥: Lina

PS: Minut löytää Instaramissa nimellä LINAREGI_NA, lähetä pyyntö niin päästän sinut seurailemaan arkeani vähän tarkemmin :)

1 kommentti:

  1. Mutta onhan se kauheaa jos sinä laihdut kevään mittaan, nehän alkaa muut näyttämään suuremmilta...! :D Ihan oikein, älä anna niiden puheiden lannistaa, sulla on hyvä draivi päällä ja mahdottoman positiivinen asenne! Käytä niitä aseinasi! :D

    VastaaPoista