Pikaisia ja hauskoja pohdintoja

Ajelin tänään töistä kotiin ja silloin jos joskus on aikaa aina ajatella kaikkea. No, tällä kertaa mietin jälleen itseäni. Minua huvitti muutama laihdutukseen liittyvä asia jonka ajattelin jakaa teidän kanssanne! 

Minusta on totta kai mukava kun ulkonäköäni kommentoidaan. Nyt kun olen itseeni kerrankin tyytyväinen ja ilkeän ihastella peilistä itseäni niin tottakai on mukava kuulla positiivisia kommentteja muiltakin. Se jos jokin vahvistaa itsetuntoa. Naureskelin autossa ääneen kuitenkin muutamalle asialle. 

Ensimmäisiä syysvaatteita ostettu!

Kun aatellaan että joku kehuu sinua sanoilla "Oi vitsit ku oot nyt hyvännäköinen". Kiitos, erittäin mukava kuulla mutta enkö ennen ollut? ;) ymmärrätte varmaan pointin mitä tarkoitan? Ei kukaan koskaan kehu lihavaa ihmistä että näytätpä hyvältä. Tai ei minua ainakaan kukaan kehunut ellei omaa miestä lasketa. "Näyttääpä nuo vaatteet hyvältä". Kiitos, niin minustakin :)  mutta eikö ennen koskaan näyttänyt? 

En todellakaan tarkoita tällä keskustella että olisin loukkaantunut jonkun sanomatta jättämisistä mutta ajatus tällä kirjoituksella on se, että koostaan huolimatta kaikki me näytämme hyvältä. Miksi siis isommillekin ihmisille sitä ei voisi sanoa rohkeasti ääneen? 

Minä olen todellakin ylpeä tämän hetkisestä minästä. En tykkää katsoa itseäni vanhoista kuvista, mutta katson niitä silti aika ajoin. Vaikka näytän mielestäni rumalta niissä kuvissa niin nyt julkisesti tässä kirjoituksessa muutan asennettani. Näytän niissä kuvissa itseltäni, ihan hyvältä! Kauniilta! 

Ps. Postaus kirjoitettu puhelimella koska olemme evakossa vesivahingon vuoksi. 

❤️: Lina 

Terveppä terve.

Monessakin mielessä. Näin sunnuntaiaamun kunniaksi päätin julkaista istestäni taas pienen kollaasin. Minähän en ole kovin kamalasti ottanut kuvia itsestäni tässä matkan varrella, olis tosin pitänyt mutta.. No, jokatapauksessa. 10 kiloa on vielä matkaa tavoitteeseen joten olkoon tämä nyt tämmönen -30 kg kollaasi.

Että kummassako vartalossa viihdyn paremmin? No, ei tarvi kahta kertaa kysyä.

                 Vaatekoko XXL                                   Vaatekoko M (jotkut housut vielä L)

♥: Lina

Ps. Juoksusta tulossa pian asiaa.

-30

Se on jännä juttu tämän painon kanssa. Edellisessä kirjoituksessa kerroin, kuinka lomakiloja tuli huimat +300 grammaa! Paino oli siis loman päättyessä tiistaina 28.7 76kg. Tasan.

Tiistaina 28.7 painoin 76 kiloa.

Perjantai-aamuna, samaisella viikolla en millään malttanut olla käymättä vaa´alla. Ja yllätyin. Paino oli tasan 75kg! No, kroppa oli tosiaan päässyt omaan rytmiin takaisin ja käynnistynyt jälleen pudotukseen! Oli hyvä fiilis!

Tiistai-aamuna, tällä viikolla hyppäsin jälleen vaa´alle. Päätin että kerran viikossa on edelleen hyvä tahti ja jos alkaa taas stressata niin silloin tulee vaakatauko. No, yllätyin todellakin positiivisesti. Vaaka näytti tasan 73kg. Ajattelin, että nyt on joku moka tai vähintään patterit lopussa! Tosin vastahan minä ne vaihdoin.. Nousin toisen kerran. Kyllä, edelleen 73. Pakko kait se on uskoa. No, hyvä fiilishän siitäkin tietenkin tuli ja niinpä lähdinkin siitä sitten 6km juoksulenkille. Jossain kahden kilometrin paikkeilla huomasin miettiväni noita lukemia ja älysin että "hertsyyyykeli!" Sehän tarkoittaa tasakymmeniä!! Kylläpä tuli loppulenkkiin hyvä vauhti kun olin niin mielissäni! Rikki meni siis -30kg. Vielä on tavoitteeseen matkaa 8 kg. Mutta toisaalta, nyt tuo 65kg rajapyykki kuulostaa siltä etten voi olla siihen tyytyväinen. Tarkoitan siis, että kroppaani olen todellakin jo nyt tyytyväinen ja taatusti sitten joskus 65kiloisenakin. Mutta se ei oo tasaluku!! :D Haluan rikki -40kg! Eli kymmenisen kiloa vielä olis pudotettavaa. Ja jos joku nyt kauhistelee näitä puheitani niin kerrottakoon kaikille, että olen huimat 158cm pitkä, joten tuo 63 kiloa minulle on todellakin normaali. En tavoittele laihuutta enkä kauneutta. Tavoittelen normaalia oloa ja terveyttä ja hyvää oloa! Siihen olen matkalla ja tuo 63 kiloa on minulle sitä!

Ps: Tässä vielä kuva maanantai-illasta, jolloin siis olen ollut lähellä tuota 73 kiloa. Tämä kuva oli edellisessäkin kirjoituksessa. Mutta tätä kuvaa vaan en voi olla tuijottamatta. Se en voi olla minä joka tuossa kuvassa on!

♥: Lina

Takaisin fiiliksissä!

Minulla on usein, eli aina, siskojen kotiin lähdön jälkeen erittäin vaikea viikko edessäni. Tosin nyt se on jo takanani.. On vuosi toisensa jälkeen vaikeampi erota rakkaista. Toinen lentää amerikkaan ja toinen tuohon vähän lähemmäs mutta silti niin kauas, ruotsiin. Vuosi vuodelta vaikeampaa ja rankempaa. Ja palautuminen lomasta kestää aina vain pidempään, psyykkisesti siis. Aikuisena olossa on tosin puolensa. Kun olet rahojesi herra tai rouva, voit sentään itse päättää milloin mahdollisesti seuraavan kerran näette.. Nytkin on uusi juttu jo suunnitteilla ja säästöt kovasti päällä!

Kuhmossa juoksin eka kertaa yli 5km! Siskojen kanssa on maailman parasta juosta! ♥

Keskellä korpea!

Vaikeaa oli! Mutta takana tuli koko ajan huutoja joten oli pakko jaksaa!

No, asiaan. Viime viikko meni ns. reisille. Mieliala oli todella matalalla ja keskityin vain työntekoon. Loman jälkeen suoraan 6 työpäivää, sekä iltoja että aamuja. Oli helpompaa olla kun teki vain töitä. En edes käynyt koneella.. Oltiin pohjoisessa kaksi viikkoa jonka aikana tuli kyllä treenailtua ja syötä ns. oikein. Tosin treenimäärät jäivät kuitenkin aika vähäisiksi ja sen takia painokaan ei laskenut. Kävin tiistaina loman jälkeen vaa´alla ja se näytti +300g enemmän kuin lomalle lähtiessä. No, en todellakaan tuosta kauhistunut. Ymmärsin kyllä että treenaamattomuus näkyy jossain. Ja sitäpaitsi, pieni paussi rakkaassa seuraassa teki mielelle niin hyvää että nyt on virtaa koko syksylle!

Selvisin hengissä! Viimeisessä spurtissa silmissä pimeni enkä nähnyt enää mitään! Kuulin takaa vain huutoja että "jaksaa jaksaa". Ja jaksoinhan minä!

Erikoiseksi viikon tekee se, että tiistaina (siskon kotiinlähtöpäivä) paino oli 76,0kg. Perjantaiaamuna en malttanut olla käymättä vaa´alla. Ja se näytti tasan 75,0! Kilo humpsahti heti alaspäin kun pääsin omaan treenirytmiin ja ruokavalioon. Tarkennettakoon tässä vielä että lomalla noudatin kyllä ruokavaliotani, mutta rehellisesti sanottakoon että joku päivä saatoin syödä leipää enemmän kuin sallitiin.. Tai lounaalla vähän enemmän proteeinia ym. kuin normaalisti.. Joinain päivinä ruokailut meni hieman plörinäksi ja sen takia söin välillä jopa liian vähän!! No, nyt olen siis takaisin omassa rytmissä ja olo on hyvä!

Mainittakoon vielä täällä bloginkin puolella että juoksin viime tiistaina (juuri se siskon kotiinlähtöpäivä) suruissani ja vitutuksissani 5,5km. Todisteita tästä ei ole koska SportsTracker veti jumin 4,4km kohdalla tekstiviestin tullessa. Niinpä poistin kyseisen sovelluksen ja latasin Runkeeperin, jota huomenna lähden juoksulle testaamaan! Juokseminen tuntuu niin hyvältä!!! Olen vihdoin oppinut hengittämään oikein! Pääsisin/jaksaisin varmasti vielä pidempiäkin lenkkejä jos polvet vain kestäisivät! Ihana personal trainerini toi minulle tänään jotain voidetta jonka pitäisi auttaa asiaan, huomenna sekin asia selviää!

Salilla oli taas hiljaista, joten kehtasin räpsäistä pari kuvaa. Vanhimman siskon paita päällä ja keskimmäisen housut! ;) M-koon vaatteet päällä!!!

Kuka tässä?

Mauno Ahonen jalkaprässissä?

Tästä tuli nyt erittäin sekava postaus, on niin paljon ajatuksia ja hyvä fiilis. Tulin juuri salilta ja olo on mahtava. Tajusin jälleen tänään, että peilistä katsoo taas uusi ihminen. Pää ei oikeasti kohta pysy perässä.. Mutta tarvinneeko tuon pysyäkkään! Olen tyytyväinen itseeni jo nyt, mutta koska tavoite on luotu, niin sinne mennään! Vielä 10kg!!! :)

Väsähti!

"Eihän sinua ilman zuumausta enää tunnista!" Kiitos personal trainerini, paras palaute pitkään aikaan!! ♥

Kotimatkalla.

Onneksi kotimatkallakin on hiljaista, niin voi kävellä ihan rauhassa tukka pystyssä naama hikisenä! ;)

♥: Lina