maanantai 8. helmikuuta 2016

Vuosi sitten

No huh. Erehdyin kattelemaan vanhoja kuvia.. Noin vuosi sitten tammikuussa aloittelin kuntosaliharrastusta. Silloin minulla ei toki ollut mitään tiettyä ohjelmaa.. Joten en tiedä oliko tuo nyt niin tavoitteellista treenaamista.. Mutta joo. Tämä kuva on tietojen mukaan otettu 14.2.2015.



Vertauskuvan voitte itse nähdä edellisistä postauksista. Lie noissa jotain tapahtunut..? Kaikki nuo päällä olevat vaatteet ja kengätkin on muuten myyty.. Muistaakseni nuo kaikki oli koko XL-XXL.

4.2.2015.

No joo, tikulla silimään sitä joka vanahoja muistelloo!
♥: Lina

sunnuntai 7. helmikuuta 2016

Tehokas sunnuntai

Tiedättekö sen tunteen, mikä herkkupäivien jälkeen on? Ei, se ei ole makean himo. Perjantain herkuttelu sai taas meikäläisen kylläiseksi herkkujen suhteen.. Se tunne, joka varsinkin näin toisena päivänä herkuttelun jälkeen nykyisin on kaverina.. JÄÄTÄVÄ PÄÄNSÄRKY. Ja jano!! Yöllä ihmettelin, että miten suu on kuin saharan autiomaa. Lisäksi näin painajaista ja kun heräsin omaan huutoni, niin älysin että päätä alkaa särkemään. Nukahdin kuitenkin ihan normaalisti takaisin uneen ja painajainenkin jäi sille tielleen. Mutta piru tämä päänsärky. Koko päivän läsnä. Ensin ajattelin, etten ota särkylääkettä. Ite hankittua (vähän niinku krapula!) joten kärsitään tässä nyt sitten.. Mutta eihän siitä mitään tullut. Päivällä oli pakko ottaa särkylääkettä. Joka ei tosin missään vaiheessa ole vienyt kipua kokonaan pois.


Osa kivusta jäi ehdottomasti salille, ladytrimmiin skeä kehonhuoltoon. Mutta nyt taas kotona. Kummallisesti vaan jomottaa.. Ja saa vitutuskäyrän nousemaan. Siitäkin huolimatta miten hyvä fiilis tuli piiiiiitkästä aikaa salilla ja ladyllä ylipäätään! Ei oo kyllä kertaakaan tänä vuonna vielä lähteny treeni noin hyvin kuin tänään lähti! Sain irti todella paljon niin itsestäni kuin painoistakin! Salin jälkeen jatkoin ladytrimmiin, joka tällä kertaa oli myös tehokkaampi kuin normaalisti.. Koska älysin ottaa itselleni isommat painot! Jäin trimmin jälkeen vielä kehonhuoltoon ja venyttelyyn.. Ja nyt olo on todellakin niin tyhjä että oksat pois.


Mulla on muuten uudet kengät nykyisin! Kyllä on hyvät!


Onneksi kohta saan mahan täyteen ruokaa ja sitten taitaa aikapitkälti jo peti kutsua. Aamulla aamuvuoro ja koko ens viikko töitä lukuunottamatta lauantain ykkösvapaata. Joten.. Palataan!



♥: Lina

lauantai 6. helmikuuta 2016

Sokerinhuuruiset tunnelmat

Minä herkuttelen kerran kuussa (pt:n käskystä ja se kyllä on hyvä käsky se!). Tosin joulukuu meni hieman överiksi.. Ja se kaduttaa vieläkin. Siksi pistin itseni kokonaan herkkulakkoon tammikuun ajaksi. Ja kannatti. Ei tehnyt oikeastaan koko tammikuussa mieli mitään herkkuja, ellei paria pahaa päivää lasketa. Mutta pidin pintani ja olen ylpeä siitä.


 Eilen minulla oli kunnia vanhentua.. Ja se jos jokin on hyvä syy pistää hieman suut makiaksi. Eilen siis herkuttelin ja tankkailin. Ja tänä aamuna olen onnellinen että se on ohi taas kuukaudeksi.
Suosittelen muillekkin tätä kerran kuussa herkuttelua. Kun päivän syö kaikenlaista, niin illalla on jo niin valmis heittämään kaikki loput roskiin!


Oma päiväni alkoi aamuvuorolla. Hemmottelin kollegoita suklaakakulla. Söin itsekin pari palaa! Ja piru että oli hyvää. Töistä tullessa kävin kahvilassa ystävän kanssa, herkuttelin taas vähän lisää! Illalla seuranani oli sipsikulho, hieman lisää suklaata ja netflix. Että aika rankat bileet mulla! Loppuillasta olin niin poikki (se on tämä vanhuus..) että mentiin nukkumaan jo klo 23! Ja se on aikainen aika mulle, siis silloin kun seuraavana päivänä on vapaapäivä.

Tänä aamuna herätessäkin oli vielä niin täysi olo.. Makoilin rauhassa sängyssä ja suunnittelin päivääni. Aamupalan söin vasta 13.30!! Ja ah kuinka kroppa kaipaa oikeaa, puhdasta ruokaa. Tästä on taas hyvä jatkaa seuraavaa kuukautta hyvillä mielin.



Nyt tekee hieman mieli tanssia joten.. Palataan!

♥: Lina

torstai 4. helmikuuta 2016

Sosiaaliset mediat

Olen somen suurkuluttaja. Teitä lukijoita ei ole paljon, mutta ajattelin kuitenkin muistuttaa tässä sosiaalisista medioista joissa olen aktiivinen. :)


Snapchatissa en ole ihan niin aktiivinen kuin Instagramissa. Mutta etenkin vapaapäivinä snäppejä tulee niin arjesta kuin ihan turhan päiväisistä asioista. Instagramiin tulee kuvia lähes päivittäin, ihan normi arjesta mutta ajoittain myös salilta. Nykyään "en jaksa" räpsiä klassisia treenikuvia salilta joten sillä saralla nyt ei kamalasti kuvia tule.

Olisi mukava tietää teidän lukijoidenkin sosiaaliset mediat? Käytättekö jotain erityisen ahkerasti?

♥: Lina

keskiviikko 3. helmikuuta 2016

Minä 2.0

Kuuntelin tässä hiljattain radiota, The Voicea (joka muuten on lempikanavani). Kanavalla on menossa jonkinsortin kampanja/kilpailu, aiheella Minä 2.0. En ole perehtynyt tähän kyseiseen kampanjaan/kilpailuun sen enemmän, mutta tuo otsikko minua jäi mietityttämään.

(kirjoitus ei liity radio kanavaan milläänlailla.. sain vain inspiraation nimenomaan tuosta otsikosta).

Omassa elämässäni, juuri nyt, minä olen se "minä 2.0". Se ensimmäinen painos meikäläisestä ei ollut sellainen, jonka kanssa minulla olisi ollut hyvää elää. Tämä uusi minä on se oikea minä. Tämä uusi minä on se, jollainen minun pitääkin olla. Tämä uusi minä ymmärtää monia asioita niin paljon paremmin, voi niin paljon paremmin ja osaa arvostaa asioita paljon paremmin. Minä 2.0 on hyvin paljon erilainen kuin se 1.0.


Minä 2.0. Olen muuttunut paljon viime vuoden aikana. Olen kuullut sen muiden sanomana, mutta pikkuhiljaa olen myös ymmärtänyt itsekin asiasta enemmän. Katselin tässä taannoin vanhoja kuvia itsestäni ja tulin niistä surullisiksi. Miten sokea olen ollut! Miten olen voinut nauttia elämästä sellaisena? Minusta lihavana tai isokokoisena voi nauttia elämästä ihan yhtä paljon kuin laihana. Ei tarvitse olla laiha ollakseen kaunis. Ei tarvitse olla laiha omatakseen hyvän itsetunnon. Ihailen isoja ihmisiä, heitä jolla itsetunto on kohdillaan. Silloin kuin itse olin iso, minulla ei ollut hyvä olla. Eikä minulla myöskään ollut hyvä itsetunto. Lisäksi terveys alkoi reistailla. Siksi minä en halunnut olla iso. Minulle usein kerrottiin, että koolla ei todellakaan ole väliä. Mutta myös läheiseni alkoivat huolestua terveydestä. Ja onneksi älysin sen vihdoin itsekin, ennen kuin oli liian myöhäistä.


Jokainen meistä tekee omat päätöksensä. Jokainen on oikeasti hyvä sellaisena kuin on. Minä olen hyvä nyt. Koska nyt minulla on hyvä itsetunto. Olen kaunis. Ja sopiva. Toki vatsani vielä roikkuu ja takapuoli on mielestäni liian iso, mutta voiko kukaan koskaan olla täydellinen? En ole käynyt puntarilla aikoihin. Ja aion vältellä sitä jatkossakin. Olen älynnyt, että se kaikki hyvinvointi ja hyvä olo tulee peiliin katsomisesta. Se on se totuus. Ei sillä puntarin numeroparilla ole oikeasti mitään merkitystä, itselleni siis enää. Ihan sama mitä se näyttää, koska peili on se joka kertoo minun voivan hyvin. Ja näyttävän hyvältä. Ja kun M-koon paita sujahtaa päälle ja L-koon housut alkaa löpsöttää, niin tiedän olevani oikealla reitillä. Ja se riittää minulle. (En toki silti tarkoita, ettenkö yhtä aio työskennellä kroppani parissa..)



Minä olen tyytyväinen ja ylpeä itsestäni. Juurikin tästä uudesta itsestäni. Tällainen minun pitääkin olla!
♥: Minä 2.0

Ps. Postauksen kuvat ovat jo instassa nähtyjä. Täytyisi hieman ryhdistäytyä ja ottaa vähän uudempia ;)