Matalapainetta.

Kaikki jumittaa. Jumittaa ajatukset, mieli, kroppa ja paino. Olen tosin ajatellut, että tämä vaihekin kuuluu tähän projektiin joten mitenkään yllätyksenä se ei tule. Nyt vain on viime aikoina ollut jotenkin niin "ähky" kaikesta. Ruokavalion kanssa minulla ei ole mitään ongelmaa, eikä herkkujen. Mutta jotenkin tuo liikuntakärpäinen on muuttunut pistäväksi itikaksi.. Tiedän että tämä on ohi menevää ja siksi se nyt niin ärsyttääkin. Tuntuu ettei elämässä ole muuta kuin työ ja sen jälkeinen tai sitä edeltävä liikunta. Vaikka ei se todellakaan ole niin. Juuri olin kolmen päivän vapailla. Ja sitä ennen sama homma edellisviikolla. Nyt puserran pitkän putken töissä ennen kuin loma koittaa..

Heinäkuu 2015!

Oltiin tosiaan reissussa pohjoisessa. Reissu oli oikein rentouttava ja tuli tarpeeseen. On kiva nähdä sukua, jotka ei näe minua niin usein. On mukava kuulla kommentteja itsestään kuinka hyvältä näytän ja niin edelleen. Toisinaan minua tosin vähän puuduttaa kun usein puheenaiheet liikkuu juuri painonpudotuksessa vaikka aivoille tekisi hyvää joskus olla ajattelematta asiaa hetken.. Niin kiva kun siitä on puhua ja niin ylpeä kuin itsestäni olenkin, niin joskus ei vaan jaksa.

Raatteentiellä juoksuhautoja katsomassa.

Kävin muuten pitkästä aikaa lääkärin vastaanotolla. Lääkäri uusi kilpparilääkereseptin ja liudan muitakin. Kärsin edelleen anemiasta joten siihenkin sain jälleen käskyn nauttia rautaa, tällä kertaa nestemäisessä muodossa. Lääkäri oli ylpeä ja tyytyväinen kun kerroin millaista elämää nyt elän. Vuodessa on tosiaan ehtinyt tapahtua niin paljon.. Ainoa harmitus oikeastaan tuolta reissulta oli vieläkin se, että sokerilääkkeestä en päässyt eroon. Vaikka kaikki arvot on niin hyviä niin vieläkin vaan seurantaa.. ja verenpaineen seurantaa.. ja sen painon toki.

Keskiviikkona paistoi aurinko! Muttei ilma silti mikään lämmin ollut!

Minulle on viime viikkoina kehittynyt puntaripelko. Painon pudotus on hidastunut hetkellisesti ja sen takia vaa´alla käynti on ollut hieman pettymys viime aikoina. Vaikka totisesti tiedän, ettei vaaka kerro kaikkea! Peilistä näkyy kuitenkin vieläkin se uusi ihminen, senttejä lähtee vyötäröltä ja muualtakin kiinteytymisen vuoksi. Ei se paino kaikkea kerro, mutta on se vaan sellainen motivaattori että toivon sen vielä ottavan spurtin alaspäin. Jotain kai koko ajan kuitenkin tapahtuu, koska osa vaatteista alkaa taas roikkua päällä. Takki (oli pakko olla takki pohjoisen reissulla) on iso, housut putoaa jalasta ja nytkin päällä olevat L-koon vaatteet roikkuu kummallisesti vaikka nämä on ihan uusia. Joten ei kai saisi lannistua..

Nautin kesästä ja siitä että rakkaat siskoni tulevat pian suomeen! Siinä minulla on kaksi rakkainta tsempparia, jotka taatusti kannustaa lomaviikkoina pysymään ruodussa (aioin siinä pysyä toki muutenkin). Onnea on sporttiset siskot ♥ Heidän takaisin lähtönsä jälkeen toivon että talvi tulee mahdollisimman pian, koska talvisin kaikki tämmöiset on helpompia! Kesä vain lipuu ohi ja sen takia varmaan juuri tuntuu etten tee mitään muuta kuin liikun ja käyn töissä..

Noh, tämä on tämmöstä tämä elämä :) Heti helpotti kun kirjoitin tämän tekstin! Huomenna taas reippaasti salille tekemään hommia ja sitä ennen juoksulle! Pakko rehkiä ihan urakalla yhteen iltaan kun sumplii näitä ohjelmia ja tekemisiä ilta-aamu-iltavuorojen väliin :) Väliin kun tekee mieli nukkuakin tai nähdä miestä muuallakin kuin nukkumassa! ;)

♥: Lina