perjantai 1. huhtikuuta 2016

Kuulumisia

On taas vaihteeksi venynyt tämä kirjoitus.. Piti jo aiemmin tosiaan rustailla ylös asioita, mutta sitten yks kaks huomaankin että muutama päivä meni taas. No, tässä nyt jälleen olen. Kuulumisien kanssa.

Kevät tuli ja sitä myötä juoksu sai jälleen uutta potkua. Talvijuoksu tai matolla juoksu kun ei vaan ole minun juttuni. Nyt saa taas nauttia kunnolla kun pääsee paljailla teillä juoksemaan. Suurin osa kävelyteistä tosin on vielä hiekoitushiekan peitossa, mutta eiköhän ne pian jo niitä ala lakaisemaan.


Todellinen fakta on myös se, että puolimaraton lähestyy päivä päivältä vaikka on sinne vielä toki matkaa. Minulla on nyt pt:n ohjelmoima juoksuohjelma, joka keskittyy tällä hetkellä nopeuden lisäämiseen. En ole vielä kunnolla päässyt ohjelman kimppuun, koska työt. Ja pakko ajoittaa 10km lenkit vapaapäiville, muuten ei tule mistään mitään.

Ja siitä tosiaan aasin siltaa pitkin tämän viikon erittäin mukavaan lenkkiin, jonka juoksin keskiviikkoaamuna hyvässä seurassa. Kun tiistaina ajelin kotikylästäni kotiin, niin iski aivan yllättäen kamala himo juosta. No, en silloin illalla enää lenkille lähtenyt vaan säästin kaikki voimani seuraavaan aamuun. Päätin jo edellisenä iltana, että nyt on aika ensimmäisen kerran rikkoa se maaginen kymppi. Se kun on aina aiemmin ollut niin lähellä, mutten sitä koskaan ole "saanut aikaiseksi" juosta. Ja nyt tuosta noin vaan sen tein, keskiviikkona. Tosin, ette arvaa kuinka kipeäksi tuosta juoksusta tulin!!! Painelin vielä iltavuoroon juoksun jälkeen ja illalla nukkumaan mennessä tiesi todellakin tehneensä jotain! Peittokin tuntui jalkoihin niin kipeältä että itku meinasi tulla! Sängyssä ei pystynyt kääntymään ellei käsillä itse nostanut jalkoja parempaan asentoon! Kamala tunne mutta toisaalta taas niin loistofiilis! Juuri tätä haluan lisää! Ja kunhan kroppa tottuu tähän juoksuun taas, niin siitä ne kivutkin lähtee. Pohkeissa vielä tuntuu melko mojovasti, tosin voi johtua osittain myös tuosta foamrollerista.. Sillä täytyy vielä vähän jalkoja muttuuttaa, niin jaksaa sunnuntaina lähteä intervallilenkille.


Huhtikuu.. No, se kuu tuo ainakin lisää juoksua meikäläisen elämään. Juoksu on nyt numero yksi ja kaikki muu meneminen suunnitellaan sen mukaan. Tässä kuussa menen myös lääkärille.. Labra-arvoissa on taas kaikenlaista pientä häikkää. Kirjoittelen siitä ja voinnistani varmasti viimeistään ensi viikolla kun minulla on pidemmät vapaat. Huhtikuun lopussa on myös kauan odotettu Petoshow, sinä viikonloppuna ei muuten sitten juosta minnekkään!

Hienoa säkkyrää tuli kun ei oikein tiennyt aina että mistä kautta pinkaisee! :D

Huhtikuun lopussa toivon mukaan olen myös nopeampi juoksija. Mielenkiintoista nähdä kehittyminen nyt kun aion tosissani treenata tätä juoksua. Niin, sitä puolimaratonia varten. Se muuten tuntuu välillä maailman typerimmältä idealta! Välillä taas mahasta kutkuttaa kun miettii tulevaa elokuuta. Kaikkea sitä!

Nyt tämä juoksijalikka painelee suihkun kautta petiin ja untenmaille. Raskas iltavuoro painaa kropassa mutta aamuvuoro odottaa. Ei auta itku markkinoilla..

♥: Lina

2 kommenttia: