sunnuntai 1. marraskuuta 2015

Täällä minä olen!

Pahoitteluni tästä blogi hiljaisuudesta. Siihen on muutama syy. Tai oikeastaan vain yksi ja se syy on syksy. Syksy on minulle aina vaikeaa aikaa monenkin asian takia.. On monta kuolinpäivää (kaikki alle viiden vuoden sisällä), isänpäivät (en ole kuullut vuoteen isästäni taaskaan mitään..) ja kaikkea muutakin tietty.

Olen varmasti täälläkin aiemmin jo kirjoitellut, että olen aikoinaan ollut masentunut. Sen takia kuuntelen itseäni aina herkästi. Ja kun olen oppinut tuntemaan itseni, niin tiedän että nyt on pakko ottaa vähän iisimmin pari kuukautta. Loka- ja marraskuu on aina vaikeita ja vaikka niihin valmistautuu niin silti ne pääsi yllättämään tänäkin vuonna. En ole oikein kunnolla nyt liikkunut moneen viikkoon. Olen kyllä lenkkeillyt ja tehnyt kotona supersarjaa ym. Samalla olen kuntouttanut selkääni, se kun tahtoo vieläkin vihoitella tässä työn ohessa!



Nyt olen kahden päivän vapailla ja tuntuu että uni vie näistäkin päivistä kaiken.. Nukuin sikeästi 9h jonka jälkeen makasin sängyssä 2,5h netflixin parissa.. Nyt olen nörtteillyt tietokoneella ja koittanut selvittää mikä puhelintani vaivaa.. Kohta suunnittelin ottavani unet. Pakko. Varmasti ne jotka ovat kokeneet samaa, tietävät mistä puhun.

En ole masentunut. Minulla on vain tällainen klassinen syysväsymys. Mutta tästä noustaan! Enää 26 päivää, kun pääsen pienelle kotimaan reissulle rakkaiden ihmisten kanssa, se piristää varmasti! Lisäksi lempivuodenaikani on aivan aivan pian, joulu nimittäin! Kyllä se mieli siitä taas piristyy ja viimeiset kilot karisee kohta sitä tahtia että kolina vaan kuuluu!



Joten, kyllä tämä tästä pian helpottaa! Rauhallista sunnuntaita jokaiselle!

♥: Lina

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti