Nyt voi oikeasti sanoa että väsyttää. Nämä yövuorot ja niiden väliset päivät ovat saaneet minut ihan sekaisin rytmissä ja muutenkin. Nukahdin aamulla klo 5:30 ja heräsin kahdentoista aikaan.. Siitä huolimatta päätin (olin jo päättänyt eilen), että salille menen. Olin nukkunut tai en. Toisaalta, ei se salille lähteminen niin vaikeaa ole koska nautin siitä oikeasti! Nautin siitä tunteesta mikä sen jälkeen tulee! Nautin siitä tunteesta kun käsi ei enää nouse mutta pienellä kiroilulla ja ähinällä se nousee sittenkin! Salin jälkeinen tunne on niin hyvä! Tiedät onnistuneesi vaikka tänään vähän epäröinkin. Venyttelyjen jälkeen on vielä parempi fiilis. Minä tein sen taas!
Salille mennessä on kuitenkin aina hyvä fiilis!
Mutta päivällisen jälkeen iski kyllä sellainen romahdusväsymys ettei järkeä. Se on sekä fyysistä että hieman henkistä. Vaikka torkahdin hetkeksi (ei ois pitänyt) niin se ei ainakaan auttanut asiaa. Tuntuu nyt, etten pysy mitenkään hereillä. Olo on niinkuin mankelin kautta olis mennyt. Toisaalta, ei kipua - ei tuloksia. No, huomenna vielä yövuoro joten jospa sen jälkeen sais sitten normaalista rytmistä kiinni. Ei tämä tämmöinen ole normaalin ihmisen elämää. Normaalistihan minulla ei mene yövuorot näin, mutta nyt tuli suunniteltua hieman huonosti..
Auringon paisteessa venyttelyä.
Mies opetti tänään kuinka lohi paistetaan oikeaopppisesti!
Palataan asiaan myöhemmin - olen silloin jälleen energisempi kuin nyt!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti